Oletko sinä aina oikeassa?

 Hyvää alkanutta viikkoa

Ja minä siis väärässä, mitä tulee ruokavaliooni tai kasvatusperiaatteisiini? Heikkilä, joka kuvassa olevan kirjan on kirjoittanut, tuskin kaipaa esittelyitä. Jos ei ole tuttu, niin pieni googlaus kertoo =) Mainittakoon, että kuvan kirja on oikein mukavaa luettavaa.

Kiitos, sain huomiosi. Halusin kirjoittaa siitä, kuinka kamalan mustavalkoista monien ihmisten mielestä meidän mielipiteemme ovat. Hyvin paljon mielipiteitä jakaa hyvänä esimerkkinä se, onko vhh ravinto hyväksi vai ei, lihottaako hiilihydraatit vai ei ja niin päin pois. Minä jos sanon, että hiilihydraatit itseasiassa lihottavat, ei suoranaisesti, mutta kehon reaktioiden vuoksi, niin olenko siinä oikeassa vai väärässä?

Tutkimuksiahan on tehty niin puolesta kuin vastaan. On ihmisiä, joilla ei keho käyttäydy niin, että hiilarit lihottaisi, mutta on niitäkin joille näin käy. Olen lukenut tutkimuksia, kuullut asiantuntijoita ja tehnyt oman mielipiteeni tämän tiedon pohjalle. Sinä, jos olet sitä mieltä että ei lihota, olet ehkä nojannut omat mielipiteesi joillekin muille tietolähteiden tuomille tutkimustuloksille. Mutta onko silläkään väliä? Me voisimme aloittaa eipäs juupas keskustelun, sinä voisit tuoda minulle eteeni kaikki vhh vastaiset tutkimustulokset ja antaa argumenttisi tulla esiin hyvinkin nohevasti. Mitä se hyödyttäisi sinua tai minua? Ei mitään, koska jos minun on hyvä olla tällä ruokavaliolla, niin onko se sinulta pois?

Sinun ravintosi ei ole minun asiani

Jos sinä alkaisit syömään pienen palan tiiliskiveä joka päivä, minä ihmettelisin asiaa ja saattaisin ajatella että onkohan se tervellistä, mutta sinä kertoisit minulle että olet lukenut tutkimuksen jossa kerrotaan että se edesauttaa sinun terveyttäsi, ei minun kannattaisi edes kysyä ääneen onko se terveellistä, koska olethan itse sen asian selvittänyt, itse en sitä tutkimusta ole lukenut, mutta jos minua kiinnostaa, kaivan tutkimuksen esiin vaikka googlaamalla, se etten halua lähteä samaan mukaan on minun valintani ja sen mielipiteenhän minä loisin omien ajatusteni pohjalta.

Huono vai hyvä kasvattaja?

Samaa keskustelua käydään vuodesta toiseen, kuinka väännetään ja käännetään siitä saako tuttia käyttää, miten tuttipullo, äidinmaidonkorvikkeet vai imetys? Perhepeti, vai ehdottomasti omaan sänkyyn vauva. Kielloista sekä säännöistä keskustelut käyvät välillä tulikuumina. Vanhemmat ovat mestareita syyllistymään ja syyllistämään itseään. Varsinkin kun on ensimmäinen lapsi, niin on epävarma omista taidoistaan äitinä/isänä ja yleensäkin kasvattajana, ei se mielestäni enää arvostelua kaipaa että ei noin tai tee näin, jos haluaa mielipiteitä, jokainen varmasti kysyy asiaa.

Itse tykkään kertoa, miten minä toimin tai miten meillä toimitaan, mutta korostan aina, että se on vain yksi totuus muiden joukossa, eikä ole ehdoton "näin pitää toimia", vaan niin MINÄ toimin. Tykkään myös ajoittain tarkastella omia toimintatapojani ja lukea miten muut toimivat missäkin tilanteissa ja saatampa jopa vaihtaa taktiikkaa, jos huomaan jonkin toimivamman keinon. Kasvatuksesta muuten jos itsekin tykkäät lukea on blogissani monta osaa meidän taktiikoista niin pukemisen, ruuan kuin uhmaikäisenkin kanssa vääntöihin. esimerkiksi : En ole neuvotteleva äiti  

Sinä riität

Muistettaisiin aina ennen kuin avaamme sen sanaisen arkkumme kun olemme jotain mieltä asiasta, että vastapuolellakin on varmasti omat perusteet tehdä jotkin asiat niin, kuin miten hän tekee. Sinä teet varmasti parhaasi sinun terveytesi eteen ja sinun lastesi kasvattamisen eteen =) Kun tekee parhaansa, se riittää, olet juuri hyvä juuri tuommoisena.