Rankkaa elämää ja päivän positiiviset

Hei vaan sinulle sinne ruudun toiselle puolen!

Kuten kuvasta näkyy, ei koiraa stressaa, hän ei tiedä maailman pandemiasta eikä liiemmin taloustilanteista yhtään mitään. Voisimme ottaa oppia me ihmisetkin =)  Vaan miksi otsikossa on rankkaa elämää? No sehän johtuu siitä, että tuolla kuvassa olevalla koiralla on tällä hetkellä juoksut menossa. Hänellä ne on aina niin rankat. Hän ulisee ulos tuon tuosta ja huokailee ja depistelee sekä makoilee apaattisena paikoillaan =) Hänellä on siis nyt rankkaa. 😆

Päivän positiiviset
Olen niin iloinen, koska olen saanut ihan tosi paljon kivoja kommentteja teiltä ihanat lukijat! Jokainen kommentti saa minut hyvälle tuulelle ja iloiseksi. Nyt olette tehneet niin aika paljon ja haluan kiittää ihan jokaista kommentoijaa! Se ilahduttaa.

Tänään on ilma hellinyt meitä, aurinko on paistanut ja lämpöä on riittänyt. se tekee iloiseksi.

Me teimme lasten kanssa tänään nakkipiiloja välipalaksi, korvasimme voitaikinan pizzapohjalla ja voin sanoa että vaikka rumia ovat, niin ne oli todella hyviä! Suosittelen kokeilemaan. Laitoimme sisään tomaattipyrettä, juustosiivut ja nakit. Pääle laitoimme seesaminsiemeniä. Kaikki hävisivät aika nopsaa, kun pojat pääsivät vauhtiin.

Tänään tajusin että mieheni lähes käyttämätön partakone on käyttäjää vaille, kun ostin sille joululahjaksi sellaisen partatrimmerin, niin tajusin, että hahaa! Minäpäs otan sen itselleni käyttöön jalkojen sheivaukseen. Tämä ilahdutti minua suunnattomasti. (olen liian nopealiikkeinen, niin höylällä vetelen haavoja mennessäni).

Meille tuli niin iso lasagne eilen, niin sain tänään vapaapäivän ruuan teosta, tämä oli ihan kiva tähän kohtaan =) vaikkakin tykkään ruuanlaitosta.

Muutenkin päivä on mennyt kaikenkaikkiaan kivasti, ei ihmeitä, kouluhommia, eskarihommia ja taaperon hiekansyöntiä ja kuravedenjuomista, eli niitä tavallisia =) Hiekansyöntiä kun kielsin, niin kaksin käsin veteli hiekkaa suuhun ja pudisteli päätään ja näytti soo soo merkkejä minulle.... söi silti... Kuraveden juontia kun kielsin, niin joi niin paljon kun ikinä kerkesi ennen kuin vaihdoimme paikkaa kuivemmalle maalle.

Miten teillä siellä menee? Onko päivään mahtunut positiivisia asioita?