Hei sinulle Lauantaihin
Show must go on. Eli arjen on jatkuttava Koronasta huolimatta. Varsinkin jos on lapsia, heille on nyt erityisen tärkeää, että me aikuiset näytämme, että kaikki jatkuu, arki kulkee, vaikka mitä tapahtuisi, vaikka koko maailma pysähtyisi, niin rutiinit ja arki toimii.
Ruokalista ensi viikoksi näyttää tälle:
MA: Kasvislasagne
TI: Jauheliha-Kaalikeitto ja sämpylät
KE: Soijarouhepyörykät ja pastatomaattikastikeessa
TO: Janssonin kiusaus
PE: Uunikala ja perunamuussi, höyrytetty parsakaali
LA: Igorin kana ja riisi
SU: Lihakeitto ja sämpylät
Koronasta
Peräänkuuluttaisin ihmisiltä nyt sitä maalaisjärkeä, josta kirjoitin jo viime postauksessani kun hamstrauksesta puhuin. Toivon että tämä toisi tullessaan kaiken kauheuden keskellä nyt sitä yhteisöllisyyttä ja sitä ihmisläheisyyttä, joka meiltä aika monelta on unohtunut tässä maailman menossa, kun kaikki toimii ja on niin hektistä.
Jospa nyt meillä olisi oikeasti aikaa kohdata ihminen ihmisenä. Jospa me voisimme nyt oikeasti koittaa keksiä keinoja, kuinka me yhdessä selviämme tästä, ei niin että miten minä selviän. Mitä voimme tehdä? Voimme huolehtia itsestämme ja läheisistämme, voimme pysyä poissa työpaikoilta ja ihmisten ilmoilla jos yhtään koemme itsemme kipeiksi, edes vähän.
Vaikka luotan että meille kerrotaan päättäjien tasolta tarvittavaa infoa, edelleen peräänkuuluttaisin omaa harkintaa. Päättäjät ovat vaikean tilanteen keskellä. He joutuvat miettimään kuinka tämä yhteiskunta pyörii ja kuinka ihmiset saataisiin rauhallisiksi, ettei kaaosta synny. He joutuvat tekemään ratkaisuita joissa ei ole voittajia. Jos suljetaan koulut, ei kaikki pääse töihin... Silloin talous kärsii, voi tulla puutteita kauppaan jne jne. Jos taasen ei sulje, niin silloin riskiryhmät ovat vaarassa ja niin myös yksilöt kun emme me tiedä kuka sairastaa ja miten vakavasti.
Ehkä ihminen voi itse päättää nyt että minkä valinnan kanssa tulee toimeen sitten myöhemmin. En usko että kukaan voi tietää mikä on paras vaihtoehto tai ratkaisu. Mutta jos jokainen pohtisi että mitä on vaakakupissa ja mitäs siinä toisessa kupissa ja tekisi sen pohjalta ratkaisuja omassa perheessään niin liikkumisen, kouluun/päiväkotiin viennin yms. kysymyksissä. Uskon että kun päätämme itse, niin silloin voimme elää päätöstemme kanssa sitten kun tiedämme.
Lapsia kannattaa rauhoittaa, itse käänsin keskustelut, että jos emme pääse kouluun ja tapaamaan kavereita niin voi että mitä kaikkea kivaa me sitten temmekään, askartelemme, pelaamme, ulkoilemme ja keksitään keinoja että meillä on mukavia puuhia. Sanoin että arki jatkuu, ruokaa on ja nukkumaan mennään.
Show must go on. Eli arjen on jatkuttava Koronasta huolimatta. Varsinkin jos on lapsia, heille on nyt erityisen tärkeää, että me aikuiset näytämme, että kaikki jatkuu, arki kulkee, vaikka mitä tapahtuisi, vaikka koko maailma pysähtyisi, niin rutiinit ja arki toimii.
Ruokalista ensi viikoksi näyttää tälle:
MA: Kasvislasagne
TI: Jauheliha-Kaalikeitto ja sämpylät
KE: Soijarouhepyörykät ja pastatomaattikastikeessa
TO: Janssonin kiusaus
PE: Uunikala ja perunamuussi, höyrytetty parsakaali
LA: Igorin kana ja riisi
SU: Lihakeitto ja sämpylät
Koronasta
Peräänkuuluttaisin ihmisiltä nyt sitä maalaisjärkeä, josta kirjoitin jo viime postauksessani kun hamstrauksesta puhuin. Toivon että tämä toisi tullessaan kaiken kauheuden keskellä nyt sitä yhteisöllisyyttä ja sitä ihmisläheisyyttä, joka meiltä aika monelta on unohtunut tässä maailman menossa, kun kaikki toimii ja on niin hektistä.
Jospa nyt meillä olisi oikeasti aikaa kohdata ihminen ihmisenä. Jospa me voisimme nyt oikeasti koittaa keksiä keinoja, kuinka me yhdessä selviämme tästä, ei niin että miten minä selviän. Mitä voimme tehdä? Voimme huolehtia itsestämme ja läheisistämme, voimme pysyä poissa työpaikoilta ja ihmisten ilmoilla jos yhtään koemme itsemme kipeiksi, edes vähän.
Vaikka luotan että meille kerrotaan päättäjien tasolta tarvittavaa infoa, edelleen peräänkuuluttaisin omaa harkintaa. Päättäjät ovat vaikean tilanteen keskellä. He joutuvat miettimään kuinka tämä yhteiskunta pyörii ja kuinka ihmiset saataisiin rauhallisiksi, ettei kaaosta synny. He joutuvat tekemään ratkaisuita joissa ei ole voittajia. Jos suljetaan koulut, ei kaikki pääse töihin... Silloin talous kärsii, voi tulla puutteita kauppaan jne jne. Jos taasen ei sulje, niin silloin riskiryhmät ovat vaarassa ja niin myös yksilöt kun emme me tiedä kuka sairastaa ja miten vakavasti.
Ehkä ihminen voi itse päättää nyt että minkä valinnan kanssa tulee toimeen sitten myöhemmin. En usko että kukaan voi tietää mikä on paras vaihtoehto tai ratkaisu. Mutta jos jokainen pohtisi että mitä on vaakakupissa ja mitäs siinä toisessa kupissa ja tekisi sen pohjalta ratkaisuja omassa perheessään niin liikkumisen, kouluun/päiväkotiin viennin yms. kysymyksissä. Uskon että kun päätämme itse, niin silloin voimme elää päätöstemme kanssa sitten kun tiedämme.
Lapsia kannattaa rauhoittaa, itse käänsin keskustelut, että jos emme pääse kouluun ja tapaamaan kavereita niin voi että mitä kaikkea kivaa me sitten temmekään, askartelemme, pelaamme, ulkoilemme ja keksitään keinoja että meillä on mukavia puuhia. Sanoin että arki jatkuu, ruokaa on ja nukkumaan mennään.
Voi kuinka mukavaa kuulla, ettet panikoi tämän taudin takia. Itseäni jopa hävetti, kun piti mennä ostamaan wc-paperia ja kauranryynejä :)
VastaaPoistaMinuakin vähän hävetti mennä normaali viikkokauppaan että ei hamstrata. ja kun piti ostaa talouspaperia niin olisi tehnyt mieli huudella että tää oli meiltä loppu tää talouspaperi:)
VastaaPoista