Ensimmäiset kuulumiset viikkoyksinhuoltajalta

Hei vaan täältä viikko yh:lta!

Miehen lähtö aamusta:

Ajattelin kertoa ensimmäiset kuulumiset tänne blogiin. Nyt on poikkeus viikko heti alkuun kun osui syyslomalle miehen lähtö. Eilinen oli tosiaan se päivä kun mies otti reissukassinsa olalle ja lähti tienpäälle. Haikeat olot siinä oli, joimme yhdessä aamukahvit ennen seiskaa ja siitä sitten lapsia heräili, ensin vauva ja sitten eskari. Seiskan jälkeen mies lähti matkaan. Teini kömpi siinä vaiheessa huoneestaan, kun alkoi meillä muilla olemaan lounas aika kohta käsillä.

Aamupuuhia ja mietteitä

Ensin mietin että apua, aika aikaiseen heräävät nyt lapset (vauva ja eskari), että pitkää päivää pukkaa. mutta sitten tajusin että niin, arkirytmissä ollaan että eipähän tuo mikään aikainen lapsille ole ollenkaan. Kamala ikävä hiipi jo heti kun mies sulki oven perässään. Aloimme siinä aamupalatouhuihin ja leivoin samalla ruisleivät jotka olivat olleet yön taikinana kohoamassa. Päätin että aamupäivän touhuamme sisähommia. Kun aamupala oli syöty ja keittiö siivottu leivät leivottu ja laitettu kohoamaan, leivoimme eskarin ja vauvan kanssa keksejä, vauva oli lähinnä taikinan maistajan roolissa, eskari painoi keksit litteiksi pellillä. On muuten ihan hyviä, kun laittaa kypsää päärynää ja kaakaojauhetta kekseihin.

Lounaaseen asti jo menty ja sen jälkeenkin:

Söimme lounaan ajallaan, maistelimme muutaman keksin jälkiruuaksi, laitoin vauvan nukkumaan, paistoin kohonneet leivät ja sitten hohhailin että mitäs sitä tekisi. En oikein osannut tehdä mitään, siivoilin ja luin kirjaa, höpisin lasten kanssa niitä näitä, kudoin ja kävin jo pitkäksenikin, kunnes nousin vajaan viiden minuutin päästä ja taas tein jotain. En tiennyt miten päin oikein olisi. Eskarikin, joka sanoi, ettei isiä tule ikävä totesi että: ”on kyllä sittenkin vähän isiä jo ikävä”.

Pojat pelasivat vähän pleikalla ja Eskari väritti. Mietimme että lähdemme välipalan jälkeen ulos koko porukka koiraa myöten. Sitten tuli puhelu että tulisiko eskari mammalle yökylään. Sen kun kysyin eskarilta niin alkoi naama loistamaan, kuin Naantalin auringolla, tämä oli sääli kun ei ollut isi näkemässä sitä kaikkea intoa. Hän hyppi ja tuuletti että olisi menossa sinne siis mielellään.

Yökylään kutsu ja vienti:

Papan ja mamman luo yökylään siis. Eskari pakkasi tavaransa, Vauva heräsi juuri ennen puhelua, niin annoin lapsille välipalat ja Eskarin kanssa katsoimme vaatteita mukaan ja sitten aloin pakkaamaan lapsia autoon, siinä tuli ensimmäinen jännityksen paikka, kun en ollut vähään aikaan ajanut niin pitkää matkaa (50 km), vain pieniä ajoja olin itsekseni tehnyt, mies aina ajaa yleensä ja minä vain istun kyydissä. No selvisimme siitä kunnialla, paitsi jouduin eskarille sanomaan muutaman kerran takapenkille, että nyt on äidin keskityttävä ajamiseen, kun olisi pelannut minun kanssa keltaista autoa ja huuteli milloin mitäkin sieltä että ”arvaa äiti mitä” =)  

Iltapäivästä ja illasta:

Mammalla olimme hyväntovin, olimme hieman ulkonakin ja sitten lähdimme vauvan kanssa kotiin tekemään kiireellä ruokaa teinille, (ja ennen hämärää, koska hirvet) teini oli jäänyt kotiin, koska halusi lähteä kaverin ja kaverin isän kanssa ajamaan mopolla ja mönkijällä lähellä oleville hiekkamontuille tai vastaaville. Kotona vaan ruoka tulille ja söimme, vauva söi niin hartaudella, että olisimme voineet syödä iltapalan siihen putkeen, mutta menimme hetkeksi leikkimään ja touhuamaan juttuja samalla laitoimme miehen kanssa WA viestejä kun hänkin oli päässyt töistä ja saanut syödäkseen. Teini lähti kavereidensa kanssa ja halusi herkkuja meille kahdelle, että katsoisimme yhdessä leffan. Suostuin tähän, eli kun vauvan iltapala oli annettu, tein iltapesut ja annoin maidot ja hyvää yötä vauva.

Teinin kanssa elokuvaa ja herkkuja:

Kun teiniä ei alkanut jo ysin aikoihin kuulumaan kaverilta kotiin, soitin jo että kohta äiti kyllä nukahtaa, että se leffa olisi aika aloittaa =). Teini tuli kotiin, herkuttelimme ja katsoimme komediaa. Ei olisi ollut oma valintani Kuutoset, mutta oli ihan katsottava elokuva ja oli teinin kanssa kahden keskistä aika. Luulen että hän nautti kovasti. Soitimme illalla ennen leffaa miehen kanssa puhelun. Molemmilla oli aika haikeat tunnelmat, mutta kumminkin molemmat olimme positiivisella mielellä ja siinä uskossa että tämä tekee meille vain hyvää =) Siskoni soitti vielä muuten ennen miestäni ja kysyi miten pärjäilen =)

 Tänään:

Nyt on taas lounas annettu vauvalle, vauva on nukkumassa, teini heräsi vasta kympin maissa eli söi aamiaista kun vauva söi lounasta, joten päätin siirtää omaa lounastakin hieman ja syödään sitten hetken päästä teinin kanssa kahdestaan. Vauva nukkuu ja minä olen tässä. Hengitän, olen siis elossa =) Sämpylät on kohoamassa aamupuuron loput siellä taikinaan laitettuna, eli samaa hommaa täällä kuin aikaisempinakin viikkoina. Homma on ainakin toistaiseksi hanskassa ja hanska tallessa. Omituista on, mutta selvästi vielä ainakin pärjään. Kevyt aloitus kun ei tarvitse sinkoilla esikoulun ja kodin väliä ja niin päin pois.

Koiramaisuuksia ja loppusanaset

Koira lähtee tänään juoksuilleen =) Kasvattaja hakee sen ja vie Helsinkiin uroksen luokse. Nyt peukut pystyyn että kelpuuttavat koirat toinen toisensa ja voin kertoa koiravauva uutisia sitten myöhemmin =)  Ihme perhe kun kaikki reissaa, yksi on 50 km päässä, toinen useamman sadan km päässä ja nyt sitten koirakin vielä lähtee reissuun =) Minnehän minä menisin ? =)

Mukavaa viikkoa sinulle, minä jännään että lähdenkö tänään hakemaan eskaria vai tuodaanko se vai onko vielä lisää yötä humputtelemassa =) Nyt vauvakin heräsi, joten puuhat alkakoon minullakin, johan tässä istuin ja kirjotin =)